Uutisvirrasta poimittua

26.7.2018

Voiko helle syödä ilmalämpöpumpun tuomat säästöt?

Ilmalämpöpumppu on tehokas viilentäjä oikein käytettynä. Suurta sähkölaskua ei myöskään tarvitse pelätä, jos hallitsee laitteen käytön.

Asuintilojen lämpötila ei saa kohota lämmityskauden ulkopuolella yli 32 asteen. Näin sanotaan terveydensuojelulain asumisterveysasetuksessa.

Näillä helteillä sisäilman lämpötila voi kuitenkin helposti ylittää 32 asteen rajan. Asunnossa saattaa olla jopa kuumempaa kuin ulkona.

Eurofinsin laskennallisen virtausmekaniikan asiantuntija Mikko Hasanen sanoo, että koti viilenee parhaiten ikkunat ja sälekaihtimet sulkemalla.

Mitä enemmän eristystä aurinkoisen ikkunan edessä on, sitä kauemmin asunto pysyy viileänä.

Vaihtoehtoisesti asuntoon voi hankkia pöytätuulettimen. Tuuletin tosin ei varsinaisesti viilennä asuntoa, vaikka sen puhaltama ilma tuntuukin iholla miellyttävältä.

Hasasen mukaan tehokkaampi laite sisäilman lämpötilan laskemiseen on ilmalämpöpumppu.

– Ilmalämpöpumppu on hyödyllinen niin kuumalla kuin kylmällä. Talvella se lämmittää, kesällä se viilentää.

Käyttöohjeet ja perustiedot haltuun, niin pumppu toimii oikein

Moni punnitsee laitteen ostoa siitä lähtökohdasta, koituuko ilmalämpöpumpun käytöstä suuri lasku, jos asuntoa viilentää sen avulla.

– Yhdellä pumpulla saa hädin tuskin kulumaan edes euroa päivässä sähköön, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.

Jotkut puolestaan pohtivat, syökö ilmalämpöpumpun kesäkäyttö lämmityskaudella kerätyt säästöt. Hirvosen mukaan ei.

– Vain siinä tapauksessa näin saattaa käydä, jos ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella saatu hyöty on ollut jokseenkin olematon.

Toisinaan ilmalämpöpumpun käyttöön on liitetty riski mahdollisista kosteusvaurioista.

Riski on lähinnä siinä, että kosteus saattaa tiivistyä väärälle puolelle sulkua, jos sisäilmaa viilentää ylettömästi suhteessa ulkoilmaan.

Hasanen ja Hirvonen toteavat kummatkin, että ilmalämpöpumpun aiheuttama kosteusvaurio on mahdollinen lähinnä teoriassa. Käytännössä riski on kuitenkin lähes mahdoton.

– Laitetta täytyisi käyttää todella väärin, että sillä saisi aikaan kosteusvaurion, Hasanen sanoo.

Älä tee turhaan hallaa

Etenkin yksi seikka on hyvä ottaa huomioon, kun asuntoa ryhtyy viilentämään ilmalämpöpumpun avustuksella.

Hautova helle haittaa terveyttä, mutta niin haittaa jäätävä viileyskin. Ilmalämpöpumppua ei kannata säätää siten, että se laskee sisäilman lämpötilaa useilla asteilla.

– Lämpötilan viilentäminen alle 23 asteen ei ole järkevää, jos ei välttämättä tahdo potea kurkkukipua kesäkuumalla, Jussi Hirvonen toteaa.

Uutislähde Taloussanomat 25.7.2018

18.7.2018

Onko ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen kallista ja sähköntuhlausta?

Hellepäivinä tekee mieli viilentää sisäilmaa ilmalämpöpumpulla, mutta lommo sähkölaskussa pelottaa. Turha huoli, sillä Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos murskasi luvut ja päätyi 0,3–1,4 euroon hellepäivässä.

Ilmalämpöpumpun maine sähköntuhlarina lienee peruja Atlantin toiselta puolelta, Kaliforniasta. Siellä kuuman sisäilman jäähdyttämiseen todella tarvitaan enemmän tehoa kuin koto-Suomessa. Lämpötila kipuaa korkeammalle ja pudotettavia asteita mukavaan sisälämpötilaan yksinkertaisesti on enemmän. Kalifornialaistaloista puuttuvat myös eristykset.

Suomessa talot on rakennettu niin, että -20 asteen pakkasessa ja +20 asteen sisälämpötilassa lämmitykseen tarvitaan maltillisesti tehoa – esimerkiksi, jos talo pysyy lämpimänä 6 kW:n sähkölämmitysteholla -20 asteen pakkasessa, tehoa tarvitaan 0,15 kW yhden lämpötila-asteen eroa kohti. Saman verran tehoa suhteessa lämpötilaeroon tarvitaan myös kesällä jäähdytettäessä.

Jäähdytystehoa tarvitaan siis 1,5 kW, jos halutaan tulla +30 asteen tuskaisesta hellekelistä kymmenen astetta alas. Sähkön menekissä se tarkoittaa 0,208 kW eli kahden 100 watin lampun tehoa. Tämä luku saadaan jakamalla jäähdytysteho ilmalämpöpumpun SEER-luvulla, joka kertoo paljonko pumppu tarvitsee suhteessa sähköä jäähdytystehoon nähden. Otetaanpa apuun suositun Hitachi Summit RAK 35 -ilmalämpöpumpun SEER, joka on 7,2.

Jäähdyttämisen kustannusten laskeminen sujuu nyt helposti. Lasketaan kustannukset sen perusteella, että hellettä piisaa 20 päivänä ja jokaisena päivänä jäähdytetään 12 tunnin ajan:

Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 0,208 kW x 20 vrk x 12 t/vrk = 50 kWh
Sähkön hinta käytetystä energiasta: 12 c/kWh x 50 kWh = 6 e
Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,30 e/vrk
Tiesitkö, että tällä samalla kustannuksella saa vain reilut 15 suihkukertaa? Esimerkiksi 15 minuutin suihkussa vilvoittelu kuluttaa lämmityssähköä noin 3,5* kWh. Suihkussa käyminen kuluttaa paitsi kylmää, myös lämmintä vettä, ja veden lämmittämiseen voi helposti mennä enemmän energiaa kuin ilmalämpöpumpulla jäähdyttämiseen.

Ilmalämpöpumpulla jäähdyttämisen kustannusten ylärajaa voi etsiä niin, että katsotaan, paljonko ilmalämpöpumpun maksimijäähdytystehon käyttö maksaisi jatkuvasti 30 päivän ajan tuolla samaisella Hitachi Summit RAK 35:lla. Jaetaanpa siis tämän Hitachin nimellinen jäähdytysteho 3,5 kW SEER-luvulla, joka oli se tuttu 7,2 ja sähkönkulutukseksi saadaan 0,486 kW.

Ja tässä kustannuksia:

Sähkönkulutus 30 päivän ajan: 0,486 kW x 30 vrk x 24t/vrk = 350 kWh
Sähkön hinta 30 päivän ajan: 12 c/kWh x 350 kWh = 42 e
Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 1,4 e/vrk
Tämän pohjalta on helppo todeta, että modernilla ilmalämpöpumpulla pitää talon viileänä kuumanakin kesänä hyvin edullisesti sähkökustannusten osuessa 6–42 euron haarukkaan. Ja kun talvi tulee, saa saman summan moninkertaisesti takaisin, jos lämmittää sähköllä tai öljyllä.

Tuolla summalla ei montaa kertaa käydä töissä vaikkapa kakkosasunnolta tai vierailla edes uimarannalla. Toki nämä aktiviteetit ovat mukavia, mutta niin rahaa kuin luontoakin säästää, kun huolehtii jäähdytyksestä koneellisesti ja viettää aikaa rannoilla ja kesäasunnoilla muista kuin säästösyistä.

*14 l/min virtaamalla 25-asteisessa suihkuvedessä

Uutislähde Vattenfall.fi 21.6.2016

5.4.2018

Ilmalämpöpumppu – valintaopas

Ilmalämpöpumppu lämmittää huoneistoa energiatehokkaasti ja viilentää hellepäivinä. Laitteen avulla voi säästää sähkönkulutuksessa satoja euroja vuodessa. Katso tästä vinkit ilmalämpöpumpun valintaan!

Näin ilmalämpöpumppu toimii:

Ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, joka hyödyntää olemassa olevaa energiaa. Laitteen toiminta perustuu jääkaapeista ja pakastimista tuttuun prosessiin. Ilmalämpöpumppu muodostuu ulko- ja sisäyksiköstä sekä yksiköt yhdistävästä enintään 15 metrin pituisesta kupariputkistosta. Ilmalämpöpumppu ei tuota lisää lämpöenergiaa, vaan käyttää jo olemassa olevaa energiaa, jota siirretään pumpun avulla ulkoa sisälle tai toisin päin. Paukkupakkasilla ilmalämpöpumpun lisäksi tarvitaan myös jokin toinen lämmitysmenetelmä.

Ulko- ja sisäyksiköt

Ilmalämpöpumpun rakennuksen ulkopuolelle sijoitettava osa on ulkoyksikkö, joka sitoo ilmasta saatavan lämpöenergian kylmäaineeseen ja puristaa sen kasaan kompressorilla. Kylmäaineputket kuljettavat lämpimän kylmäainehöyryn sisäyksikköön, jossa se nesteeksi muututtuaan luovuttaa ulkoilmasta sidotun lämpöenergian huoneiston lämmitykseen. Huoneistoa viilennettäessä ilmalämpöpumpun ulko- ja sisäyksiköt toimivat päinvastoin.

Lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun lämpökertoimella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon pumppu tuottaa energiaa sisälle verrattuna kompressorin kuluttamaan energiaan. Lämpökerroin eli COP vaihtelee lämpötilan mukaan eikä välttämättä ole vertailukelpoinen. Lisäksi kertoimissa on pumppukohtaisia eroja erilaisten ominaisuuksien vuoksi. SCOP-lukema on yleistynyt, sillä se ottaa huomioon alueen vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ja kertoo lämpökertoimen lukeman vuosittaisella tasolla.

Näin valitset sopivan ilmalämpöpumpun:

Ilmalämpöpumppujen keskinäiset erot ovat pieniä, ja merkittävimmät ovatkin koon ja tehon vaihtelevuus eri mallien välillä. Tärkeintä on löytää omaan käyttöön sopivantehoinen pumppu.

- Se, kuinka suurta huoneistoalaa ilmalämpöpumpulla lämmitetään, määrää myös pumpun tehon. Löyhän nyrkkisäännön mukaan 30 neliömetrin lämmitettävä tai 20 neliömetrin viilennettävä ala vaatii yhden kilowatin tehoisen ilmalämpöpumpun.

- Ilmalämpöpumpun valintaan vaikuttavat myös tilojen avonaisuus, huoneiston ilmanvaihto ja talon energialuokka. Ammattitaitoinen myyjä auttaa löytämään teholtaan sopivan laitteen.

- Kaikissa ilmalämpöpumpuissa on suodatin, joka kerää pölyn sisäyksikköön. Tämän takia ilmalämpöpumppu sopii myös allergiakotiin. Suodatin täytyy imuroida parin viikon välein. Erilaiset aktiivihiili- ja mikrosuodattimet keräävät ilmasta esimerkiksi hajua ja siitepölyä. Jos mallissa on erikoissuodattimet, ne on vaihdettava noin puolen vuoden välein.

- Etäohjaus ja ylläpitolämmönsäätö ovat käteviä ominaisuuksia etenkin mökkikäyttöön tulevassa ilmalämpöpumpussa. Ylläpitolämmöllä tarkoitetaan noin 10 asteen lämpöä, jolla mökki pysyy asumattomanakin sopivan lämpimänä vuoden ympäri kuluttamatta kuitenkaan liikaa energiaa. Etäohjauksella mökki saadaan lämpimäksi tekstiviestillä tai netin kautta.

- Suurin osa ilmalämpöpumpuista näyttää samalta: sisäyksikköä päällystää usein valkoinen muovikuori ja ulkoyksikköä valkoinen peltikuori. Saatavilla on myös erilaisia designmalleja, joiden avulla sisäyksikkö istuu sisustukseen paremmin.

- Ilmalämpöpumppujen automatiikassa ja melutasossa on pieniä eroavaisuuksia. Tuotteita kannattaa vertailla myyjän kanssa ennen ostopäätöksen tekemistä.
Ilmalämpöpumpun käyttö säästää energiaa etenkin keväisin ja syksyisin, kun lämpötilat ovat optimaalisimmat pumpun toimintaan. Laitteen avulla voi säästää noin kolmasosan sähkölaskussa.

Näin ilmalämpöpumppu asennetaan:

Ilmalämpöpumpun asentaminen pitää aina jättää ammattilaisen tehtäväksi. Ammattilainen osaa sijoittaa yksiköt oikein, mutta toiveita yksiköiden sijoittamisesta voi toki esittää.

Sisäyksikkö aina keskeisellä paikalle

Sisäyksikkö kannattaa sijoittaa keskeiselle paikalle, josta ilma virtaa tasaisesti ja esteettömästi eri puolille huoneistoa. Koska sisäyksikkö puhaltaa ilmaa alaspäin, se tulisi sijoittaa lähelle katonrajaa. Monet sijoittavat sisäyksikön esimerkiksi oviaukon päälle. Sisäyksikön paikka on hyvä valita ensimmäisenä, sillä se on asukkaiden kannalta ilmalämpöpumpun näkyvin osa.

Ulkoyksikkö korkeintaan 5 metrin päähän sisäyksiköstä

Koska sisäyksikön paikka valitaan usein ensin, ulkoyksikön paikka määräytyy sen mukaan. Kylmäaineputkiston maksimipituus on 15 metriä, joten ulkoyksikköä ei voi sijoittaa tätä kauemmaksi sisäyksiköstä. Ulkoyksikön sijoituksessa ilmansuunnilla tai auringonvalolla ei ole juurikaan väliä. Ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa lähelle maata, mutta lumirajan yläpuolelle, sillä yksiköstä valuu tavallisesti kondenssivettä. Ulkoyksikköä pitäisi tarkkailla aika ajoin, ettei siihen kerry esimerkiksi talvisin jäätä tai syksyisin puiden lehtiä.

Muista nämä, kun valitset ilmalämpöpumppua:

- Varmista, että huoneistosta löytyy sopivan keskeiseltä ja avaralta kohdalta paikka sisäyksikölle. Joskus on tarpeen tehdä pieniä muutoksia sisustuksessa, jotta sisäyksikölle saadaan sopiva tila.

- Yksikerroksiseen, kohtalaisen avaraan huoneistoon riittää yksi sisäyksikkö, niin kutsuttu split-laite. Useampikerroksiseen tai erittäin sokkeloiseen huoneistoon kannattaa hankkia multi split -laite, jossa sisäyksikköjä on useampi yhtä suurempaa ulkoyksikköä kohden.

- Valitse laitteen toimittajaksi ja asentajaksi ammattilainen, jolla on paljon kokemusta, laadukkaat tuotteet sekä hyvä huoltotakuu. Pyydä laitteen myyjältä ja asentajalta laskelmat säästöistä sekä tarkat tiedot laitteen ominaisuuksista. Samalla tulet testanneeksi laitteen toimittajan asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä.

- Laadukas ilmalämpöpumppu maksaa 1 500–2 000 euroa asennuksineen. Ilmalämpöpumppumaksaa itsensä takaisin usein muutamassa vuodessa, kun sähkönkulutuksessa säästää noin 300–600 euroa vuodessa.

Uutislähde Meillakotona.fi 4.11.2016

-

3.4.2018

Älä käytä ilmalämpöpumppua väärin pakkasella – ammattilainen neuvoo välttämään automaattitoimintoja


Mitä uudempi lämpöpumppu, sitä paremmin se kestää Suomen ilmastossa. Yli 20 asteen pakkasilla kaikki laitteet eivät säästä sähköä verrattuna sähköpatteriin. Ammattilaisen vinkit ilmalämpöpumpun käyttöön pakkassäillä liittyvät muun muassa puhallusnopeuteen ja automaattitoimintoihin.
Lukuisia ilmalämpöpumppuja asentanut ammattilainen on tottunut siihen, että elohopean laskiessa alas, asiakkaat soittelevat huolestuneina lämpöpumppunsa takia. Mitä uudempi pumppu, sitä vähemmän siitä on huolta, tietää yrittäjä Jari Suokas Hattulan Sähkö- ja kylmähuollosta.
– Vuosi 2013 oli vedenjakaja eli sen jälkeen pumppujen on täytynyt noudattaa tiettyjä standardeja. Jos ilmalämpöpumppuvalmistaja ei pysty noudattamaan standardeja, laitteita ei saa enää tuoda Suomeen eikä yleensäkään Euroopan alueelle.

Mitä uudempi pumppu, sitä varmempi pakkasella

Energiayhtiö Vattenfall kertoo tiedotteessaan, että muutaman vuoden ikäiset ilmalämpöpumput toimivat virheettömästi jopa kolmenkymmenen asteen pakkasella.

Myös Jari Suokas tietää, että mitä uudempi pumppu on, sitä varmempi sen toiminta on myös kylmällä säällä.

– Kun laite on viisitoista vuotta vanha, niin sitä ei kannata enää pitää päällä, kun pakkasta on viisitoista astetta. Poikkeuksia löytyy tietysti, miettii Suokas.

Suokkaan mukaan 5-8 vuotta vanhojen ilmalämpöpumppujen ominaisuudet takaavat niiden toimintavarmuuden 15-20 pakkasasteeseen saakka. Huonoissakaan olosuhteissa ilmalämpöpumppu ei tuhlaa sähköä, vaan hyötysuhde laskee sähköpatterin tasolle.

Automaattitoimintoja vähemmälle

Suokas myöntää, että ilmalämpöpumppua voi käyttää pakkasella myös väärin. Usein hankaluudet liittyvät kojeen automaattisiin toimintoihin.

Suokas kannustaakin ilmalämpöpumpun omistajaa jättämään kovilla pakkasilla pumpun automaatiotoiminnot vähemmälle, ei niinkään ottamaan laitetta pois päältä. Usein väki kysyy neuvoja myös takan ja ilmalämpöpumpun yhteiskäyttöön.

– Kaikki tälläiset automaattitilat pois. Jos laitteessa on esimerkiksi vahingossa laitettu parametri autotila, niin sehän rupeaa käyttäytymään aivan villisti, eli kun ruvetaan takkaa lämmittämään, niin laite rupeaakin viilentämään, selittää Suokas.

Puhallusta lisää vai vähemmän?

Ilmalämpöpumpun käyttämisessä pakkassäällä on ainakin kahta eri koulukuntaa. Suokas tietää, että toiset opastavat laittamaan laitteen puhallusnopeuden täysille. Suokas itse neuvoo toisin.

– Mielestäni kenno viilenee liikaa sulatusjaksojen aikana ja laite tarvitsee ulkoyksikön sulattamiseen osan tehoistaan. Jos puhallinopeus on liian kovalla, niin se ei ole hyvä juttu. Ykkönen tai kakkonen puhallinopeus olisi varmaan ihan suotavaa.

Ilmalämpöpumpun siivekkeiden asentoa on Suokkaan mielestä syytä säätää manuaalisesti kovilla pakkasilla.

– Vaikka pakotettuun tilaan alaspäin, niin kuin se on lämmityskäyttöön tarkoitettu.

Veden on valuttava oikeaan paikkaan

Pitääkö ilmalämpöpumpun omistajan pelätä pumpun jäätymistä paukkupakkasilla? Jari Suokas opastaa, että tärkeintä on ohjata pumpusta tuleva vesi oikeaan paikkaan. Jos vesi valu väärin ja jäätyy, silloin kojeessa on jotain vikaa.

– Kun vettä tulee, niin sen pitää mennä ulkoyksikön alle. Jos vettä rupeaa kertymään ulkoyksikön taka- tai sivupintaan ja puhallin rupeaa hakkaamaan siihen jäähän, niin silloin laitteessa on jotain muuta vikaa. Silloin tarvitaan huoltomiestä paikalle.

Opiskele pumpun manuaalia

Energiayhtiö Vattenfallista muistutetaan, että uuttakin ilmalämpöpumppua on syytä pitää talvisaikaan silmällä. Samaa painottaa kokenut pumppuasentaja Jari Suokas. Hän kannustaa ilmalämpöpumpun omistajaa lukemaan ahkerasti laitteen ohjekirjaa.

– Maahantuojan ja valmistajan antamia suosituksia täytyy noudattaa. Jos tulee ongelmia ja pulmia, niin reippaasti puhelin käteen ja soitto asentajalle, huoltoliikkeelle tai maahantuojalle. Apuja kyllä saa, kannustaa ammattilainen.

Uutislähde Yle Uutiset 21.1.2016